Näin juuri elämäni kauneimman unen.
Olin talon tyttären asemassa M:n kartanolla ja siellä oli puutarhajuhlat alkamassa. Vieraita ei vielä ollut tullut ja henkilökunta järjesteli kaikin tavoin juhlaa. Kävelin oikean puoleista hiekkatietä pitkin alapihalle. Siellä oli valtavat ruusutarhat ja ruusutarhojen kätköissä oli salainen vanha ruusupaviljonki. Kumarruin yhden ruusupuskan juurelle ja avasin ikkunan josta luikahdin valkeaan käytävään joka johtaa ruusupaviljonkiin. Konttasin ahdasta käytävää jonka varrella oli ikkunoita joista näki eripuolelle ruusutarhaa, lopulta pääsin kaksoisovien luo. Avasin ne hiljaa ja astuin ensimmäiseen paviljonkiin. Se on maailman kaunein paviljonki missä olen ikinä ollut. Sieltä avasin toiset kaksoisovet toiseen paviljonkiin ja kävelin kolmansille kaksoisoville. Tiesin että tämän pidemmälle en voi mennä, siksi odotinkin jotakuta. Käännyin ovista poispäin ja hetkenpäästä takaisinpäin käännyttyäni siinä hän oli. Hänen takaansa loisti vaalea valo ja näin etäisesti kaukana olevan lisää kauniita ruusutarhoja. Hän hymyili kohteliaasti, ojensi kätensä ja johdatti minut ystävällisesti pois ruusupaviljongista yläpihalle. Yläpihalla hän haihtui.
Huomioni kiinnittyi toiseen asiaan. Pyykkeihin. Kävelin hiekkatietä pitkin kartanon kellariin missä aloin pestä ja ripustaa kuivumaan pieniä pitsisiä liinoja. Kellarissa oli myös toinen tyttö joka koko pyykinpesun ajan valitti, joten saatuani oman osuuteni valmiiksi astuin pihalle helpottuneena. Yläpiha alkoi olla jo melko täynnä juhlavieraita ja hieman ahdistuneena lähdin juoksemaan alapihan ruusutarhaa kohti. Kenkieni alla hiekka rapisi ja puhtaan valkean mekon helmat liehuivat. Löysin ikkunan nopeasti ja kävelin toiseen paviljonkiin reippaasti. Ilma alkoi jo käydä hieman viileäksi ja näytti melkein siltä että kohta sataa. Katsoin hieman kärsimättömästi kolmansien kaksoisovien ikkunalaseista toiselle puolelle. Siellä näkyi hämäryys ja hämärässä näytti siltä että siellä liikkuisi jotain tummia hahmoja. Toiset liikkuivat hitaasti ja toiset ikäänkuin värisivät. Olisin halunnut kiskaista ovet auki ja heittäytyä hämäryyteen mutta tiesin että en voi tehdä sitä. Odotin ja hän tuli. Hän oli niin mielissään että olin tullut häntä vastaan ja jopa odottanutkin. Hymy oikein säteli hänen kasvoiltaan. Olin todella hämmentynyt, kuinka hän tiesi että olin odottanut häntä. Taas hän kohteliaasti ojensi kätensä ja saattoi minut yläpihalle. Hänen läsnäolonsä rauhoitti minua, mutta yläpihalle päästyemme hän haihtui.
Hetken kuluttua kaipasin taas ruusutarhoille. Tällä kertaa en kulkenut pienen ikkunan kautta vaan astuin kaksoisovista, kuten muutkin juhlavieraat. Päästyäni ensimmäiseen paviljonkiin näin Hebben. Hebbe-raukka näytti hyvin huolestuneelta ollessaan ruusupaviljongissa. Hän sanoi, että minun olisi ehdottomasti lähdettävä hänen mukaansa. En olisi halunnut mutta hän otti kädestäni kiinni ja johdatti minut törkeästi suoraan ruusupuskien läpi mahdollisimman kauas pois paviljongista. Olin melko loukkaantunut, mutta lopuksi yläpihalle päästyämme halasimme.
Olin talon tyttären asemassa M:n kartanolla ja siellä oli puutarhajuhlat alkamassa. Vieraita ei vielä ollut tullut ja henkilökunta järjesteli kaikin tavoin juhlaa. Kävelin oikean puoleista hiekkatietä pitkin alapihalle. Siellä oli valtavat ruusutarhat ja ruusutarhojen kätköissä oli salainen vanha ruusupaviljonki. Kumarruin yhden ruusupuskan juurelle ja avasin ikkunan josta luikahdin valkeaan käytävään joka johtaa ruusupaviljonkiin. Konttasin ahdasta käytävää jonka varrella oli ikkunoita joista näki eripuolelle ruusutarhaa, lopulta pääsin kaksoisovien luo. Avasin ne hiljaa ja astuin ensimmäiseen paviljonkiin. Se on maailman kaunein paviljonki missä olen ikinä ollut. Sieltä avasin toiset kaksoisovet toiseen paviljonkiin ja kävelin kolmansille kaksoisoville. Tiesin että tämän pidemmälle en voi mennä, siksi odotinkin jotakuta. Käännyin ovista poispäin ja hetkenpäästä takaisinpäin käännyttyäni siinä hän oli. Hänen takaansa loisti vaalea valo ja näin etäisesti kaukana olevan lisää kauniita ruusutarhoja. Hän hymyili kohteliaasti, ojensi kätensä ja johdatti minut ystävällisesti pois ruusupaviljongista yläpihalle. Yläpihalla hän haihtui.
Huomioni kiinnittyi toiseen asiaan. Pyykkeihin. Kävelin hiekkatietä pitkin kartanon kellariin missä aloin pestä ja ripustaa kuivumaan pieniä pitsisiä liinoja. Kellarissa oli myös toinen tyttö joka koko pyykinpesun ajan valitti, joten saatuani oman osuuteni valmiiksi astuin pihalle helpottuneena. Yläpiha alkoi olla jo melko täynnä juhlavieraita ja hieman ahdistuneena lähdin juoksemaan alapihan ruusutarhaa kohti. Kenkieni alla hiekka rapisi ja puhtaan valkean mekon helmat liehuivat. Löysin ikkunan nopeasti ja kävelin toiseen paviljonkiin reippaasti. Ilma alkoi jo käydä hieman viileäksi ja näytti melkein siltä että kohta sataa. Katsoin hieman kärsimättömästi kolmansien kaksoisovien ikkunalaseista toiselle puolelle. Siellä näkyi hämäryys ja hämärässä näytti siltä että siellä liikkuisi jotain tummia hahmoja. Toiset liikkuivat hitaasti ja toiset ikäänkuin värisivät. Olisin halunnut kiskaista ovet auki ja heittäytyä hämäryyteen mutta tiesin että en voi tehdä sitä. Odotin ja hän tuli. Hän oli niin mielissään että olin tullut häntä vastaan ja jopa odottanutkin. Hymy oikein säteli hänen kasvoiltaan. Olin todella hämmentynyt, kuinka hän tiesi että olin odottanut häntä. Taas hän kohteliaasti ojensi kätensä ja saattoi minut yläpihalle. Hänen läsnäolonsä rauhoitti minua, mutta yläpihalle päästyemme hän haihtui.
Hetken kuluttua kaipasin taas ruusutarhoille. Tällä kertaa en kulkenut pienen ikkunan kautta vaan astuin kaksoisovista, kuten muutkin juhlavieraat. Päästyäni ensimmäiseen paviljonkiin näin Hebben. Hebbe-raukka näytti hyvin huolestuneelta ollessaan ruusupaviljongissa. Hän sanoi, että minun olisi ehdottomasti lähdettävä hänen mukaansa. En olisi halunnut mutta hän otti kädestäni kiinni ja johdatti minut törkeästi suoraan ruusupuskien läpi mahdollisimman kauas pois paviljongista. Olin melko loukkaantunut, mutta lopuksi yläpihalle päästyämme halasimme.
1 kommentti:
kiitos !
kyl tää viel tästä.
mä luulen että kaupunkimuutos voisi tehdä todella ison muutoksen, voisin jopa tykätä siitä.
ihana uni ! :)
Lähetä kommentti