torstai 6. syyskuuta 2012
Asiat lutviutuu
Niinhän ne asiat lutviutuu. Tästä alkaa mun elämäni seikkailu. Kivaa ehkä. Terveisiä Irenelle!
sunnuntai 26. elokuuta 2012
Ihonpalasia
Ihan hirveetä paskaa. Must tuntuu et mun sydän on kutistunut aivan aivan pieneksi rusinankokoiseksi kivikovaksi palloksi joka hiertää mun rintakehää todella tuskaisesti. Toivon että se repii rikki mun ihon ja vuodattaa mun kaikki veret ulos sydänjuuria myöten että kuolisin. Mun tekee mieli itkeä vaa hervottomasti ja nukahtaa vaan niin moneksi tunniksi että voin herätä vain sen takia että voi nukahtaa heti uudelleen.
Mutta ei. Mun pitää vaan nyt jaksaa tän kaiken verisen ja kudosnesteisen täyteisen päivän läpi. Ihonpalasia.
tiistai 21. elokuuta 2012
Itseinho
Mua itseinhottaa. Jos en olis tällänen niin voisin olla toisenlainen ihminen. Voi miksen voi olla toisenlainen? Miks mun pitää olla tällänen kun mä oon? Mua inhottaa itseni. Oon väärä ja nurinperin epänormaalia. Vihaan ja inhoan itteeni.
Mutta tääkin on niin naurettavaa, miten tälläsen asian takia voi alkaa halveksimaan itseään. Niin se on ja se on niin, ei siitä pääse yli eikä ympäri. Ei sitä voi kiertää eikä edes alakautta pääse pois tästä. Tosi surullista ja masentavaa. Miks en voi olla joku muu? Pliiiiiiiis, anna mun olla joku muu!! En haluu olla mä. Mä vihaan mua.
sunnuntai 19. elokuuta 2012
Leija
Mul palaa hermot tohon yhtee leijaa sakeli. Vitu hankalaa nyt taas. Sanoo se "ei" tai "joo" mut ei tottakai "noo, mä nyt katon täs sit nii.." no haista vittu sitte et perkele saa töitä. Turha sit tulla kysymään mitää multa jos on 0% motivaatiota buukkaa päiviääääääh. Urpo.
Muuten menee hyvin. Kiitos hei.
Muuten menee hyvin. Kiitos hei.
maanantai 13. elokuuta 2012
En jaksa
Oon vaan väsynyt. Tai uupunut. Pitää tehä paljon asioita mut en jaksa. En jaksa en jaksa enjaksaenjaksaenjaksa. Voisin mennä nukkuun ja herätä parin viikon päästä ja olla ihan tyytyväinen itteeni. Mua inhottaa itteni, mut ehkä se vaan johtuu siitä et oon niin väsynyt. Heippa menen nukkumaan!
sunnuntai 5. elokuuta 2012
lauantai 28. heinäkuuta 2012
Normipäivä ehkä
No jaahas. Viime yönä eka työpäivä uudessa mestassa ja heti tuli joku lesbotteleen siihen. Mikä hörhömagneetti mä oikeen oon?
- "Ihana kaulapanta, ostiks sun tyttöystävä ton?"
- "Öööö?"
- "Ai sä OOT LESBO!"
- "Noniin, alas nyt mennä siitä...."
- "Käytsä DEE-TEE-ÄMMÄSSÄ???"
- "......................"
Tykkään varsinkin siitä kun ne tyypit huutaa kaiken ton mulle. No en siis todellakaan tykkää..... Sitten seuraavaa iltaa odotellessa.. Mut kaikesta lesbottelusta huolimatta kaikkein parasta ja karmeinta mitä oon kuullut on "Sä oot maailman kaunein nainen! Mut sä oot varmaan lesbo!". Niinkun että, jos sä yritit iskee mut niin sä epäonnistuit täydellisesti, sori.
- "Ihana kaulapanta, ostiks sun tyttöystävä ton?"
- "Öööö?"
- "Ai sä OOT LESBO!"
- "Noniin, alas nyt mennä siitä...."
- "Käytsä DEE-TEE-ÄMMÄSSÄ???"
- "......................"
Tykkään varsinkin siitä kun ne tyypit huutaa kaiken ton mulle. No en siis todellakaan tykkää..... Sitten seuraavaa iltaa odotellessa.. Mut kaikesta lesbottelusta huolimatta kaikkein parasta ja karmeinta mitä oon kuullut on "Sä oot maailman kaunein nainen! Mut sä oot varmaan lesbo!". Niinkun että, jos sä yritit iskee mut niin sä epäonnistuit täydellisesti, sori.
perjantai 27. heinäkuuta 2012
Oksennusta kattilassa
Tänään tein pastaa ja kastikkeen. Hyvä nami jee! Ainut miinus oli se että jossain vaiheessa mun ihana kastike mikä kiehui hiljalleen kattilassa alkoi muistuttaa oksennusta. Ajattelin että no, ei ole koiraa karvoihin katsominen, mut sit kun mun viehättävästä kastikkeesta leyhähti karskin sappinen sairaalaoksennuksen ödööri niin ajattelin että se on menoa nyt ja koko paketti lensi suoraan tiskialtaaseen.
Tänään ruokana pastaa ja ketsuppia.
Note-to-myself: Muista tsekkaa parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä merkinnät ennen kun rupean laittamaan ruokaa.
Tänään ruokana pastaa ja ketsuppia.
Note-to-myself: Muista tsekkaa parasta ennen- ja viimeinen käyttöpäivä merkinnät ennen kun rupean laittamaan ruokaa.
keskiviikko 25. heinäkuuta 2012
Uuden ajan alku
Tästä alkaa uuden ajan alku. Oon saanut elämästäni kiinni ja kaikki asiat mitä on tapahtunut viimeisen vajaa vuoden aikana on antanut mulle paljon. Todella paljon uusia hyviä asioita on tullut ja todella paljon erittäin pahoja asioita on jäänyt pois mun elämästä. Nyt musta tuntuu et tiedän mun elämän punaisen langan, ainakin paremmin kuin puoli vuotta, tai vuosi sitten.
Paljon asioita jotka vaatii uuden ajattelutavan ja sopeutumista ja mukautumista. Mut tää on nyt mun elämä. Tässä ja nyt. Paljon hirveitä asioita on tapahtunut myös, mut sellaisia asioita että oon joutunut katsomaan syvemmällä ja pidempään ja siten oppinut tuhansia uusia asioita itsestäni ja miten asiat nyt toimii.
Oon myös tavannut paljon uusia ihmisiä jotka on mun kaltaisia, on vapauttavaa nähdä miten erilaisia elämiä voi olla. Todella erilaisia. Paras asia mitä oon oppinut on se, että aina pitää olla menossa eteenpäin. Joillekkin keitä tapasin pysähtyminen merkitsis aivan takuuvarmaa tuhoutumista ja kuolemaa ja musta tuntuu että oon itse vasta astumassa koko tähän valtavaan hammasrattaiden ruksutukseen. On vain elettävä. Jokainen päivä.
Itsemurha ei oo enää plan B, vaan mun elämä on mun plan A. Plan B voi olla jossain tuolla taustalla ja se tarkoittaa tietenkin että voin luotettavasti hakea apua sieltä mistä tiedän että sitä saa varmasti. Koska niin se on. Mä voin kävellä omaa tahtiani tätä elämää eteenpäin, ja jos musta tuntuu et en ihan pysy askelissa mukana tai et juoksen liian kovaa, mä tiedän mitä mä teen.
Mitään turhaa ei enää oo. Ainut mitä on jäljellä on vaan minä, mun elämäni ja ne ihmiset ketkä on mulle rakkaita. Piste.
Paljon asioita jotka vaatii uuden ajattelutavan ja sopeutumista ja mukautumista. Mut tää on nyt mun elämä. Tässä ja nyt. Paljon hirveitä asioita on tapahtunut myös, mut sellaisia asioita että oon joutunut katsomaan syvemmällä ja pidempään ja siten oppinut tuhansia uusia asioita itsestäni ja miten asiat nyt toimii.
Oon myös tavannut paljon uusia ihmisiä jotka on mun kaltaisia, on vapauttavaa nähdä miten erilaisia elämiä voi olla. Todella erilaisia. Paras asia mitä oon oppinut on se, että aina pitää olla menossa eteenpäin. Joillekkin keitä tapasin pysähtyminen merkitsis aivan takuuvarmaa tuhoutumista ja kuolemaa ja musta tuntuu että oon itse vasta astumassa koko tähän valtavaan hammasrattaiden ruksutukseen. On vain elettävä. Jokainen päivä.
Itsemurha ei oo enää plan B, vaan mun elämä on mun plan A. Plan B voi olla jossain tuolla taustalla ja se tarkoittaa tietenkin että voin luotettavasti hakea apua sieltä mistä tiedän että sitä saa varmasti. Koska niin se on. Mä voin kävellä omaa tahtiani tätä elämää eteenpäin, ja jos musta tuntuu et en ihan pysy askelissa mukana tai et juoksen liian kovaa, mä tiedän mitä mä teen.
Mitään turhaa ei enää oo. Ainut mitä on jäljellä on vaan minä, mun elämäni ja ne ihmiset ketkä on mulle rakkaita. Piste.