maanantai 31. tammikuuta 2011

Sata!

Sadas merkintä tulee nyt tässä: ajoin ojaan. Väistin vieressä käveleviä ihmisiä niin että auto kellahti ojaan. Ajattelin että voi vittu, ja aloin nauraa. Puoli tuntia sitten kokeilin yksin tai useamman ihmisen kanssa saada sitä pois. Välillä lapioin ja heijasin taas ja välillä joku työnsi. Yhtäkkiä siihen tuli iso kaveriporukka. Sitten ne kaikki työnsi ja minä heijasin. Hyvin lähti!

Näin muuten kalenteri näyttää nyt pelottavan täydeltä. Varsinkin loppuviikko.

0%

Ärsyttää. Tasan 0% kiinnostaa lähteä akatemialle. Kaiken lisäksi nukuin todella huonosti. Heräsin kokoajan ja lopulta heräsin joskus viiden puoli kuuden aikaan. Ei mua edes väsyttänyt kun heräsin. Heräsin silleen PING!

Muutenkin hirveesti sotkua tällä viikolla. Nyt ärsyttää vielä enemmän.

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Hienoinen Pienoinen

Tuntuu hieman huonolta. Hienoinen häpeä ja pienoinen pettymys vaihtelee. Miksi mä edes elän? Tällä hetkellä en löydä mitään syytä. Mun elämässä ei ole mitään järkeä. Tässä maailmassa ei oo mitään järkeä.

Edit: Musta tuntuu että mä oon koko ajan yliannostanut kaiken. Lopetan kaiken. Ja hui helvetti, luen täältä kaikkia haittavaikutuksia ja muita riskejä. En enää ikinä ota tätä tai mitään muutakaan.

Edit-Edit: Ekana tuntui siltä kun joku olisi yrittänyt kaivaa lusikalla mun silmiä ulos. Sen jälkeen itkin meren.

lauantai 29. tammikuuta 2011

Häpeästä

Olen todella väsynyt. Olin kuvaamassa muutaman tunnin umpihangessa. Ehkä onnistuin, ehkä en. En tällä hetkellä ole kovinkaan kiinnostunut minkään sortin kuvauksista.

Tosi vaisu olo nyt ja kaiken lisäksi hävettää. Mut luulen että luovutan sen asian suhteen. Räjäyttäköön vaikka päänsä jos siitä tulisi parempi olo. Kieltäydyn miettimästä sitä asiaa enää sekuntiakaan. Mulla on oma elämä ja mä elän sitä.

perjantai 28. tammikuuta 2011

Vittutus

Vittu kun vituttaa. Kalibroin näyttöjä 6h. Kyllä, luitte aivan oikein. 6h. Työkoneet onnistui hyvin, mutta kun tuli läppärin vuoro niin tottakai siinä oli niin sellaista nussuttamista että melkein yli puolet ajasta meni jumalauta jonkun käpysen läppärin kanssa hässäköintiin. Vittutus.

Ja ei ole kirjoitusvirhe se on vittutus ja sillä vagina.

Edit: Tänään järkytyin ja tulin surulliseksi. Ehkä hieman petyin myöskin.

keskiviikko 26. tammikuuta 2011

Tuulilasin kuolema

Tapahtuipa paljon asioita. Autosta hajosi tuulilasi kun ajoin 100km/h kotiin. Ja tajusin lopulta miten isoa projektia alan tekemään akatemiassa. Noh, otan vaan iisisti ja hoitelen asiat suunnitelman mukaan.

Sitten oli UB projektin tapaaminen jossa oli mukana storyboard artist. Hänen pitäisi tehdä meille pohjat ja varmaankin kameran radat katsotaan seuraavilla kerroilla. Perjantaina tulee olemaan iso tapaaminen näyttelijöiden kanssa. Jännittää, kun tulee monta ihmistä.

Musta tuntuu että mun blogi alkaa vähän liukua pois tästä "mielialapäiväkirja" kategoriasta. En kyllä oo tuntenutkaan paljon mitenkään erityisen merkittäviä mielialoja viime aikoina. Olen ihan hyvillä mielin ollut. Ei itsemurhasta ajatuksia, en suunnittele lopettavani akatemiaa ja alkavani näyttelijäksi, en mitään erityistä. Olen ihan tässä päivässä.

Eilen oli hieman stressiä, mutta join teetä ja katoin telkkaria niin tuli rauha. Ihan normaalia.

maanantai 24. tammikuuta 2011

Maanantai

Hyvin menee maanantain tunnelmissa. Oon jostain syystä ihastunut runoon "The Lady of Shalott" ja suomennan sitä. Suunnittelen siitä kuvauksia ensi kesälle. (Ja myöskin kuvaukset Hamletista!) Sen lisäksi että suunnittelen TLOS kuvauksia, suunnittelen myös toisia kuvauksia ja päätän loppuun yhden tutkimuksen.

Ainiin ja sitten vielä se valtava UB kuvauskeikka! Sen suunnittelua myös tällä viikolla. Sitten pitäisi soittaa J:lle sen työstä ja lääkäriin. (Vittu mun piti soittaa lääkäriin jo tammikuun alussa, mutta.. noh, vähä jäi. Tai, aika paljonkin jäi..) En mitään lääkäriä tarvitse nyt, pyh-pah!

Tänää oli muka olevinaan siivouspäivä, mutta oikeasti kehitin filkkaa ja viimeistelin tutkimusta akatemialla. Suunnittelen että kun saan TLOSin suomennettua suomennan Marianan. Tai sitten suomennan ne samaan aikaan! Mitä jos kasaisin kirjan? Se on kuulemma melko halpaa nykyään. Taitosta ei tarvisi maksaa mitään, koska sen voin tehdä itse joten maksettavaksi jäisi ainoastaan painaminen.

lauantai 22. tammikuuta 2011

Rakkauden puuska

Tulipas nyt ihana rakkauden puuska. Tuntuupa romanttiselta. Nyt olis varmaan silleen että rakastuisin ensimmäiseen ihmiseen minkä näkisin. Toivottavasti en näe ketään. Heh. Pukeudun silkkiin & pitsiin ja ihastun rakkauteen.

Rauhantuoja

Näin unta. Olin taiteilijatarvikekaupassa. Kädessäni oli nippu papereita. Katselin ympärilleni ja kuljin etsien siveltimiä ja akryylivärejä. Lopulta huomasin hyllyrivin, jossa niitä myytiin. Se oli aika nurkassa ja näytti olevan tyhjillään. Kun kävelin hyllyriviin aloin kuulla naurua ja itkua. Hyllyriviin astuttuani näin aivan nurkassa pienen vaaleahiuksisen tytön joka itki ja rivin päässä kolme pikkupoikaa jotka nauroivat ilkeästi. Yritin olla muka välinpitämätön, mutta tiesin että tilanteelle täytyisi tehdä jotain.

Lopulta pikkutytön luo päästyäni, kumarruin alas ja pyyhkäisin hiukset hänen silmiltään. Kysyin, että miksi itket. Kysymys aiheutti vielä enemmän itkua ja pikkupojat nauroivat vielä enemmän. Lopulta nostin pikkutytön syliini ja lohdutin. Kuljin ympäri hyllyriviä etsien titanium whitea, lamp blackia ja luonnonharjassivellintä samalla kun hyräilin hiljalleen Momentumia pikkutyttö sylissä.

Hetken etsittyäni pikkutyttö alkoi rauhoittua. Sitten näin omituisen mallisen siveltimen hyllyssä, se oli täysin musta ja siinä oli harjas molemmissa päissä. Nostin sen sinisestä laatikosta ja tarkastelin tarkemmin. Yhtäkkiä siveltimen molemmista päistä alkoi valua mustaa tussia joka värjäsi käteni. Pikkutyttö pelästyi ja laskin sen maahan. Alkoi heti uudestaan itkeä ja lähti juoksemaan pois.

Laskin omituisen siveltimen laatikkoon ja olin lähdössä pikkutytön perään, mutta yhtäkkiä kaikki käsissäni olevat paperit läjähtivät lattialle. Samaan aikaan kun paperit lensivät lattialle hyllyriviin astui nuori mies. Olin harmissani että joku oli todistamassa kömpelyyttäni ja yritin muka välinpitämättömästi noukkia papereita lattialta ja hyllyjen alta.

Viimein istahdin alahyllylle ja aloin käydä läpi papereitani, että olin varmasti löytänyt kaikki. Kaikki oli löytynyt, mutta silti nuori mies kulki hyllyrivillä etsien jotain. Painoin pääni alas ja olin muka keskittyvinäni papereiden selailuun vaikka tiesin että hän katsoi minua ja hymyili aivan kuin hän olisi juuri löytänyt etsimänsä.

torstai 20. tammikuuta 2011

Punahilkka

Haikean hiljaisen rauhallista. Ei ole mitään asioita rästissä tai kaivertamassa mieltä. Ei stressiä, ei huolia. Kirjoittelin tänään kirjeitä ja aloin piirtämään yhtä vähän isompaa työtä musiikin pohjalta. L soittelee kitaraa ja minä huuliharppua.

Kamalan myöhään oon alkanut mennä nukkumaan viime aikoina. Tuntuu tyhmältä miettiä jotain tällästä, mut pakko miettiä kun aamulla herää ja näyttää siltä että olisi jäänyt junan alle. Onneks huominen on myöhäinen aamu.

tiistai 18. tammikuuta 2011

Merituulet

Oon melkeen lukenut "Veronika päättää kuolla" -loppuun. Tää on maailman hauskin ja huonoin kirja ikinä. Aihe on sinänsä todella mielenkiintoinen, mutta miten tää on kirjoitettu niin päin vittua. Tai ehkä Henry Jamesin jälkeen kaikki (jopa Jane Austen) tuntuu olevan kirjoitettu päin vittua.

Joka tapauksessa toi kirja ei täytä tehtäväänsä. Olin ajatellut, että se motivoisi elämään mutta musta tuntuu että se motivoi kuolemaan. Ehkä nyt kuitenkin luen sen ensin loppuun ja päätän vasta sitten mitä tästä irtoaa. Ainaskin hyvät naurut.

Tänään oli 5h kuvaamista pistävän kylmässä merituulessa rannikolla M:n kanssa. Tuntuu vähän kuumeiselta, mutta ehkä se menee ohi kun nukun kunnolla.

maanantai 17. tammikuuta 2011

Kohtaaminen

Olen keskellä peltoa, sumussa. Missään ei näy yhtään ketään. Seison polvia myöten umpihangessa kameran kanssa. Yhtäkkiä kuuluu yskintää. Käännyn ympäri ja näen sumusta mua kohti kävelevän ihmishahmon.

No ei siinä mitään, keskusteltiin hetki valokuvauksesta ja surrealismista. Hetken päästä kulkija toivotti hyvät loppupäivät ja kääntyi lähtemään. Huusin hyvää matkaa ja näin sumussa huiskuttavan käden loittonevan.

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Pohdintaa

Musta tuntuu että mun pitäisi tehdä enemmän niitä asioita joita mä haluan tehdä ja vähemmän niitä asoita joita mä en halua tehdä. Sen lisäksi mun pitäisi välittää vähemmän mitä ihmiset musta ajattelee ja välittää enemmän siitä miltä musta itsestäni tuntuu. Tästä lähtien jos joku räkäpää tulee rääkymään jostain mitä teen niin siitä henkilöstä tulee pian räkäpäätön.

Ja mä oon täysin onnellinen varsikengissä ja hautajaishunnussa. Haistakaa vittu. Lisäksi musta tuntuu että mun pitää kohta alkaa tehdä jotain mun maalauksille... Näitä on jo niin paljon että en tiedä mihinkä helvettiin niitä tunkisin. On ehdotettu myyntiä ja pyydetty taas näyttelyä. Ehkä mielummin lahjoittaisin niitä.

Loppujen lopuksi näin viime yönä unta että Amanda Palmerilla oli kylpylä Jyväskylässä. Olispa Hebbe täällä. Hebbe, missä lienetkään tällä hetkellä.

lauantai 15. tammikuuta 2011

Matematiikkaa niin

Se mikä menee ylös, tulee melko varmasti aina myös alas. Mutta se mikä menee alas, ei ehkä tulekaan enää ylös. Ja jos tippuu alas jostakin, laskeutuu. Mutta jos tippuu ylös jostakin (onko mahdollista tippua ylös?) ilmeisestikin nouseutuu.

Laskeutumisen suhde nouseutumiseen täytyisi olla vakio. Mutta koska laskeutuminen on yleisesti ottaen helpompaa nouseutumiseen verrattuna, se ei olekaan vakio vaan muuttuja. Ja kun laskeutuminen derivoidaan siitä saadaan tämän hetkinen tilanne. Olisiko näin ollen siis mahdollista integroida laskeutumisen derivaatta ja saada siitä selville nouseutumisen tilanne?

Jos päättää niin, niin niin se on.

perjantai 14. tammikuuta 2011

Hetkellinen mielenhäiriö

Tänään koko tunteiden kirjo. Tapasin H:ta pari tuntia ja puolen tunnin päästä soitin sille ja kysyin että mitä tapahtui. No juteltiin vähän aikaa ja aloin taas palata maan pinnalle. En ymmärrä mitä tapahtui. En muutenkaan tajua mitä tapahtui tänään.

Kaikki vaan menee mun ohitseni niin saatanan lujaa. Mä meen viel lujempaa kaikkien ohi. Akatemiassa palautan esseen josta maikka tuli kertomaan ettei tajua siitä sanaakaan. Katson itse sitä enkä minäkään tajunnut siitä mitään, en edes tajunnut miksi kirjoitin jotain sellaista.

Ei tämmöstä voi edes tapahtua. Tää on joku hetkellinen mielenhäiriö. En ihan olekaan tässä päivässä. Apua.

Sain tänään H:lta ihanan mustan harsomekon lahjaksi, mutta en tiedä miksi.

Huomaan huomaan

Joo huomaan. Ystäväkin totesi eilen illalla kun soitin että "Sulla menee vähän liian lujaa.." Mutta kun musiikki soi niin hyvin menee. On suunta elämällä, ylöspäin! Eilen oli kyllä hieman vaikeuksia saada puheesta kuulemma selvää, sen verran nopeeta juttu lensi voihan paskat, mitäs oli niin hidas itse seuraamaan keskustelua!

Mut en nyt tiiä, en oo nyt mitää levoton ainaskaan. Päässä soi musa täysillä ja tanssin samalla. :) Ei mitään levoton/raivo tai mitään.

Miks vitussa kirjoitan eilisestä tänään? Noh, tänään pitää tehdä tuhat ja yksi asiaa, ihanaa! Jaksan tuskin odottaa tätä päivää. Uusi projekti ja tapaaminen taaskin.

torstai 13. tammikuuta 2011

Itsemurhainen kellokoneisto

En haluu tehdä itsemurhaa mut en voi lopettaa sen ajattelemista?!?!??!?!??! Mitä helvettiä?? Ihan kun kokoajan tahattomasti juoksisin päin sirkkeliä. Voi paskat nyt.

Bizarre kpolöakjfak äsken just söin oksennuksen näköistä ruokaa joka haisi ja maistui oksennukselta. mut jotain on syötävä etten kuole nälkään tai mitään heheh mutta niin se itsemurha joo, nii pitää katella nyt voi ei..............................................kyllä voi kyllä

Edit: Mun päätä särkee. Oon lukenut lisää kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, ei hyvä. eieieieieiei. ehkä herään todellisuuteen ehkä en, oksettaa. Muistan H:n kanssa puhuttiin kerran ettei ole parannusta tähän sairauteen. Mitä helvettiä miten se on ees mahollista??????

keskiviikko 12. tammikuuta 2011

Pyörät pyörii taas

Menee nopeeta elämä. Soitan ympäri maailmaa työpaikkaa. Oon onnellinen ja kiinni tässä elämässä. Viime yönä näin kaksi painajaista, mut en anna sen häiritä.

Muistan, että toisessa painajaisessa huusin "Mun elämä on kirottu! Mun suku on kirottu!" ja juoksin pakoon kauhuissani jotakin. Toisessa unessa ajoin autoa jonkun kuolleen kanssa. Se kuollut lauloi jotain laulua ja sitten siinä oli myös karhu.

Olipas sekavaa unimaailmaa. Mut ihanaa nyt on, oon tässä päivässä ja tässä elämässä nyt. <3

tiistai 11. tammikuuta 2011

Oikeasti

Kävin tänään psykiatrilla viimeisen kerran. Täytin taas seulan. Puhuttiin itsemurhasta ja sovittiin, että jos joskus tulee nii paha olo etten kestä niin voin soittaa. Kysyin, että oikeastiko. Vastasi, että oikeasti. Sen lisäksi tapaan myös toisen lääkärin kuukauden päästä.

Tuntuu hyvältä ja olen hyvilläni. Oikeasti joku voi auttaa mua jos mulla on paha olla. Ei mun ole tarkoitus tuntua surulliselta ja tehdä suunnitelmia koko ajan. Oikeasti ei pitäisi olla sellaista. Jos niin on, se tarkoittaa että joku on nyt vialla ja voin saada apua. Oikeasti.

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Vanha päiväkirja

Löysin just mun vanhan päiväkirjan johon olin suunnitellut miten päättäisin päiväni. Koko kirja täynnä erilaisia suunnitelmia. Oon ollut aika luovana. En ees muistanut että mulla oli jotain tällästä tallessa. Tuntuu ihanalta tietää että on suunnitelma B jos elämä menee liikaa ruttuun.

Ja sit yks räkäpää tuli jotain ehdottelemaan mulle. En todellakaan oo aloittamassa suhdetta yhtään kenenkään kanssa. Aloitan just vittu elämänmittasen suhteen mun lääkepurkin kanssa.

lauantai 8. tammikuuta 2011

Vaikee aloittaa kirjoittamista.

Nyt tuntuu itkuiselta. Alkuyöstä heräilin ja enkä pystynyt nukahtamaan. Ilmeisesti puolenyön aikaan nukahdin ja aamulla heräsin surullisena.

On vaikeaa olla. On vaikeaa jäädä.

torstai 6. tammikuuta 2011

Sami

Riitelin Pimpulan kanssa sohvassa. Riita huipentui siihen kun aloin käyttää Pandan konvehtirasiaa kilpenä potkuja vastaan. Sami (=konvehtirasia) taisteli urheasti siihen asti kunnes telkkarista alkoi tulla joku leffa. Lopetettiin siihen ja alettiin katsomaan leffaa.

Leffan lopuksi pistin Samin pyödälle ja nousin sohvasta ylös. Paidan kulmassa oli jotain ruskeaa. Käänsin paitaa ja huomasin että suklaapalanen oli muussaantunut kiinni paitaan. Vittu. Käänsin vähän lisää. Lisää suklaata muussaantuneena. Käännyin kattomaan sohvaa. Kaksi suklaakonvehdin kokoista ruskeaa klönttiä oli muussaantunut sohvaan kiinni.

Lopulta käänsin itseni peilin edessä. Ja oli muuten puolet Samin sisällöstä muussaantunut mun paidan selkämykseen. Naurettiin 15 minuuttia.

Edit: Tukiverkostossa taas tänään. Musta tuntuu et mun elämällä on oikeesti merkitys. Lähetin Y:lle e-mailin Floridaan ja kasaan levyä K:lle. Aijon lähettää sen sille. Toivon, että sen elämä alkaa mennä paremmin.

maanantai 3. tammikuuta 2011

4AM

Heräsin tänä aamuna neljältä. Oli tavallaan aika ironista katsoa puoli viisi aamulla telkkarista nauhoitettua dokumenttia unirytmin säännöllisyyden tärkeydestä.

Edit: No voinewf ,mvitun perse vittu satana tämäkin vielä helvettiiiiiiiiiiiiii!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! DROP DEADHAJUKBHS:KJBS:KAfs.,<v...............................flövdbg voi helvetin vittuus

lauantai 1. tammikuuta 2011

Hyvää uutta vuotta!

Hyvää uutta vuotta!!!

Hihii. Nukuin ruhtinaaliset 4h ja heräsin kuudelta. Onkohan hyvä vai huono? Ilta oli ihana ja yö. Oon todellakin osa tätä elämää. Sitten tein uuden vuoden lupauksen ja sitten kesti melkein tunti saada raketti syttymään koska naru poikkesi koko ajan ja lunta oli vyötäisille ja kaaduin ja naurettiin ja hyppäsin ja olin ihan lumessa ja polvi meni osui suoraan kaiteeseen ja vielä vähän sattuu mutta ei se mitään. Sen jälkeen katottiin leffa kuudelta kun heräsin kun muut oli jo alottanut ja lopuksi siitä tuli salonki. Hyvää uutta vuottaaaa!!