perjantai 5. marraskuuta 2010

Vesi oli vihreää

Seisoin Marjaniemen rannalla laiturin päässä. Oli aurinkoista ja horisontti näkyi. Soutuvene ilmestyi näkyviin ja lähestyi hitaasti rantaa. Kaikkialla oli tyyntä ja kun vene vihdoinkin osui rantahiekkaan näin että Larani nousi maihin. Oli ihanaa ja naurettiin.

Hetken päästä huomasin, että soutuvene oli päässyt irti ja lipui rauhakseen poispäin. Juoksin veteen niin että olisin saanut veneen kiinni mutta kun olin vyötäisiä myöten vihreässä sameassa vedessä jalkani tarttui johonkin meren pohjassa. Ajattelin että se on kivi ja ravistelin itseni vapaaksi. Kivi tuntui oudon kevyeltä ja nostin sen veden alta. Se ei ollutkaan kivi vaan se oli ihmisen jalka. Aloin nostaa jalkaa yhä enemmän pois veden alta ja kävelin rantaa kohti. Lopulta kannoin kokonaista ihmistä pois vedestä.

Se oli tyttö joka oli hukkunut aikoinaan Marjaniemen rannalla. Yhtäkkiä koko ranta oli täynnä hukkuneita ihmisiä ja vesi alkoi nousta. Vesi oli vihreää ja sameaa. Pohja oli liejuista ja keltaista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti