Mulla on hyvin monta syytä olla elossa.
On niin paljon asioita joita en oo vielä kokenut ja nähnyt. Niin monta maata maailmassa missä en oo vielä käynyt. Niin monta ihmistä joille en ole vielä puhunut. Voi luoja, niin monta kohtaloa.
Musta tuntuu että mä mietin asioita liikaa. Jos mä miettisin asioita hieman vähemmän niin ehkä mä olisin jossain määrin onnellisempi. Mä en miettis kaikkea tätä. Elämää, kuolemaa, maailmaa, ihmisiä.
Enkä mä pysty vastaamaan kysymykseen; "Miksi sä suret?" Suren, koska en riemuitse. Suren, koska olen surullinen. "Miksi?" En tiedä.
"Miksi sä puhut niin nopeasti ja naurat?" En tiedä. Siksi, koska en sure? "Haista vittu! Itse puhut liian hitaasti!"
"Miksi sä oot noin vaisu? Onko sulla kaikki kunnossa?" Ei ole. Mene pois, tule takaisin ja anna minun olla rauhassa, pelasta minut, ole kiltti. "Joo, olen kunnossa."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti